Ensimmäinen talvilomapäivä lähti liikkeelle hiihtoretkellä Virttaan kankaan Harjureitille




Aamullä lähdin liikkeelle hieman ennen 8 autolla Loimaalta kohti Virttaata. Eräveikkojen majalle saavuin juuri hämärän päättyessä. Aamulla oli satanut hieman uutta lunta. Hiihtoreitti kulki Eräveikkojen majalta kohti moottorirataa. Sieltä Kankaanjärven eteläpuolelta kohti Klemelaavua. Laavulla pidin pienen tauon. Siirryi sen jälkeen Porsaanharjulle. Siellä puut olivat lumen painosta monin paikoin taupuneet ja osa mennyt poikki oksiston pettäessa lumikuorman alla. Näköalalaavulle virittelin pienen nopeasti palavan nuotion pienista klapeista. Nuotiolla vähän aikaa lämmittelin ja söin evästä. Porsaanharjulta laskin Toimintaloma keskukseen ja sieltä jatkoin heti matkaa Juvankoskilaavun ohi Turvekammille. Sinne sytytin uuden nuotion ja söin lisää evästä. Kävin myös tutustumassa Turvekammin vieressä olevaan varaustupaan. Tupa on varsin siisti, Siellä on keskellä kamiina. Lisäksi tupaan tulee myös sähkö, joten siellä on jääkaappi. Makuutilat tuvassa on 4 henkilölle. Tupaa vastapäätä on metsäsauna. Kumpaakin voi varata Toimintalomilta. Takaisin Eräveikkojen majalle tulin Myllylähteen oikopolkua ja Kankaanjärveltä lyhempää 2km latua eräveikkojen majalle. Kohta sauna lämpenemään ja kaluston huolto, huomenna joku toinen hiihtolenkki.

Torstaina lähdin kahden viimeisen lomapäivän kunniaksi vielä vähän retkeilemään Marttilan korven eräreitistölle.



Matkaan lähdin Huhtaanmäen lähtöpaikalta.



Reitti mutkitteli läpi varsinais-suomalaisen suomaaston. Pitkospuita oli vähän väliä.



Keskellä suota on Onnenperänrahkalla suureehko laavu.



Pitkospuut jatkuivat laavun jälkeen takaisin huhtaanmäesta tulevalle hiekkatielle.



Näköalakivelta on hienot näkymän Juomakivenrahkalle.



Lotikon Baari on irtokivistä muodostunut Luola, jossa voisi tarpeen tullen vaikka pitää sadetta. Nyt oli kuitenkin kauniskeli.



Lotinkon laavulla pidin teetauon ja sen jälkeen menin katsomaan Lotikin Kellarin.



Lotikon Kellari on 2-4m syvä kalliouoma jolla kokonaispituutta on noin 50m. Keskeltä halkeamaa pääsee laskeutumaan halkeaman pohjalle.



Palaisten uimarannalla kävin uimassa ja sen jälkeen paistoin pari makkaraa Palaisten tulipaikalla. Puuvarastossa puutilanne oli huono ja tylsällä sahalla oli hankala katkoa puita.



Yöpaikaksi suunnittelin alkuun, että olisin jäänyt Palaisten uimarannalle. Illalla kuitenkin jatkoin vielä matkaa Karhumäelle, jonne teltan pystytin. Yöllä oli melko viileä, mutta makuupussissa ei kuitenaan tullut kylmä. Kesällä ei ajattele pipoa tarvitsevansa, mutta sellainen olisi kyllä ollut yöllä tarpeen.



Aamulla lähdin heti auringonnoustessa liikkeelle. Karhunpesänrahka oli näin aamulla todella hienon näköinen kun aamusumu vielä osittain peitti suota.



Puissa oli paljon hämähäkinseitteja ja ne kaikki näkyivät aamukasteessa.




Retkella varusteita oli riittävästi, eikä varustevahinkoja, rikkoontumisia tai varusteuden katoamista tapahtunut.

Tässä yllä on jalassa maastohousut mallia SA-int 62. Aluspainata oli Ruostin armeijan poolopaita ja takkina Saksan armeijan käytössa oleva sadetakki. Reppuna Condor 3-day pack. Telttana yhdelle henkilölle aivan riittävä Halti Hike & Bike 2 ja makuupussina Carinthia Tunturisusi -15.

Lopuksi vielä eräreitistön kartta.

Kiipujärveltä Jokioisten kunta on lopettanut kunnan uimarannan ylläpidon. Uimaranta on melkopieni ja myös puut varjostavat uimarantaa, joten se ei sovellu myöskään auringonottoon. Nyt kun oli hellettä niin myös karpäset ja paarmat löysivät uimarin ja niitä oli melko paljon.



Koska uimaranta on lopetettu myös pukukopit on naulattu kiinni.



Ranta on matala ja aivan rannassa oli myös muutama vähän suurempi kivi, joita ei sameasta vedestä nähnyt. Kiipunjärvi on melko matala järvi, joten vesi oli jo parin kolmen päivän helteiden jälkeen todella lämmintä. Muuten vesi näytti puhtaalta, enkä ainakaan tässä rannassa havainnut sinilevää.



Vaikka rantaa ei olekaan ylläpidetty oli kuitenkin polulta käyty ruoho leikkaamassa lyhyeksi. Hieman ylempänä rannassa oli makkaranpaistopaikka. Siellä ei kuitenaan ollut yhtään puita, joten omat puut pitää varata mukaan jos täällä haluaa makkarat paistella.



Tievarressa oli pieni parkkipaikka. Lähemmäs makkarapaikkaakin auton olisi myös saanut.



Uimaranta sijaitsee kartassa näkyvän vaaleanpunaisen ristin kohdalla.

Sateisen juhannuksen jälkeen sunnuntaina viimein aurinkokin näyttäytui.

Lähdin siis uimaan Melliläjärvelle. Vesi oli vielä kylmää, joten muita ei uimassa ollut.


Oripäässä Harjureitillä uintilammen vesi oli paljon lämpimämpää. Tosin lampikin on paljon pienempi.

Illalla pikaseen tuli käytyä Juva-Kartanonmeän grillikatoksella polkupyörällä grillaamassa parit makkarat.



Matkalla alkoi tipeksiä vettä, että tuli kylmä niin piti tehdä oikein valkoisenmiehen tulet.



Grilli syttyi helposti puut olivat penkkien alla säilyneet kuivina.

Loimaan Hirvikoskella, Loimaan savisten partiolaisten kolon ympäristön metsä on totaalisesti tuhottu virkistyskäytöltä. Kansanopiston pihan ennen suojaisan metsän reunassa ollut Grillikaton on nyt keskellä aukeaksi hakattua metsää.



Suurimmissa ja vanhimmissa kannoissa vuosirenkaita oli ainakin 130 kpl, joten puut ovat kasvaneet ainakin vuodesta 1880 asti. Kannot olivat kaikki täysin terveitä eikä lahoamisesta ollut vielä merkkiäkään.

Helatorstain ja vapaapäivän kunniaksi lähdin keskiviikkoiltana töiden jälkeen retkelle latupirtille. Mukaan pakkasin myös radioamatööriradiotarvikkeet. Akkukäyttöosesti oli tarkoitus workkiä.


Latupirtistä noin 50 m päähän pääsee autolla, joten tavaroita ei tarvitse kantaa kovin pitkää matkaa.


Pirtti oli vanhalla paikallaan ja siistissä kunnossa. Kuvasin pirtin ennen kun aloin pysytyttää radioasemaa.



Radiona mukana oli Yeasu FT-857D ja LDG AT-100Pro tuneri ja vanha auton akku.
 


Antennina oli noin 40m pitkä sähköjohto, jonka vedin mökin takana olevan kallion päälle. Vastapainolanka oli noin 30 metriä pitkä sähköjohto, jonka vedin maata pitkin 90 asteen kulmassa antenniin nähden alaviistoon mokin takana olevan kallion juurelle.



Antenni meni hyvin vireeseen ja kunteli myös hyvin.



Antenni kun oli saatu kuntoon oli aika valmistaa ruokaa. Tänään ruokalistalla oli makaroonia ja lihapulla kastiketta.



Ruoka valmistuu kätevästi vettä lämmittämällä. Sissimuonapaketti kellui mukana ja lämpeni samalla. Kaminaan tein tulet, että mökki saa hieman lämpöä ennen kun aurinko laskee. Kamiinan tulen loisteessa oli hyvä myös paistaa makkaraa.



Kätevä kenttäsänky oli nyt myös kenttätestissä. Hyvin tuli uni ja makuupussikin oli tarpeeksi lämmin. Kenttäsänkyjä löytyy mm. Varustelekasta. Sängyn valmistaja on Mil-Tec. Kulkee kätevästi vaikkapa autossa varavuoteena, koska pakkaantuu 100x22x12 cm kulketuslaukkuun.



QSO tuli muutama sekä lähelle, että kauemmaksikin. Myös Heikki kuului 20m:llä Sveitsin Aarausta, mutta en breikannut väliin, hänellä tuntui juttukavereita muutenkin riittävän :)

Salon Isokylä

Lähes joka aamu kierran Salossa ennen töihinmenoa pienen aamulenkin. Vien auton yleensä työpaikan pihalle ja lähden siitä kävelemään. Tänään suuntasin matkani kohti Salon Isokylän mäkeä.


Alkumatkasta kuntopolku on leveä hiekoitettutie


Näkymät Ollikkalaan ja kauenpana takana Tupuriin.


Isökylän alue on harvinaisen kasvillisuutensa vuokri Museoviraston suojelussa.


Jatkoin hieman matkaa myös eteenpäin kohti palomäkeä




Lopuksi vielä kartta johon merkitty aamun kävelyreitti. Matkaa kertyi 5,1km

Tein talvilomareissun Repoveden kansallispuistoon. Maanantai aamuna heräsin normaaliin töihin lähtöaikoihin, mutta tänään suuntasinkin matkani kohti Kouvolaa ja Repoveden kansallispuistoa. Matkareitti Repovedelle kulki Loimaalta Forssa-Hameenlinna-Tuulos-Evo-Asikkala-Vierumäki-Jaala. Jaalaan saavuttunani huomasin että minulla on jonkun verran aikaa ennen klo 9 jolloin Vuohijarven Siwa aukeaa. Niipä suuntasin matkani Verlan ruukkikylään. Navigaattori olisi väkisin halunnut ajattaa Verlaan toista reittiä, vaikka olin suunnitellut meneväni Nisus kautta Verlaan. Vielä Nisus tieltäkin navi olisi halunnut että poikkean vielä pienemmälle tielle ja kierrän sieltä kautta takaisin isommalle tielle. Verla on Unescon maailmanperintökohde ja siellä entisaikojen pahvi- ja kartonkitehdas on jäänyt lopettamisen jälkeen museoksi. Mitään ei ole purettu pois vaan kaikki tavarat ovat niillä sijoillaan joihin ne jäivät kun tehdas lopetettiin. Nyt Verla tosin oli kiinni mutta pääsin kuitenkin katselemaan rakennuksia. Samalla kun nousin autosta, alkoi räntäsade, joten kauaa en viitsinyt Verlassa kierrellä.

Patruunan pytinki




Voimalaitos ja tehdasrakennuksia.



Tehdasrakenuksia


Voimalaitoksen yläjuoksu

Repovedelle

Verlasta lähdin Vuohijärvelle. Olin Siwan pihalla noin kello 8:50, joten odotin autossa ja pyörittelin radioamatööriradion taajuuksia. Avasin Lahden 2m toistimen ja sieltä vastasi OH2TO. Muutama sana vaihdettiin ja Siwa jo aukesikin. Siwassa myyjänä oli uusi viikon verran Vuohijärvellä ollut n 50-vuotias myyjä. Hän ei ollut aikaisemmin käynyt Repovedellä, joten ei osannut kertoa mökistä mitään. Saatuani avaimen lähdin ajamaan kohti pohjoista ja Lapinsalmen parkkipaikkaa. Lumisade alkoi yltyä. Matkalla Kirjokiven ja Eldvingin tornin välillä oli tien laidassa joku nainen sateenvarjon kanssa ja pyysi peukalokyytiä. En kuitenkaan pysähtynyt, koska olin kääntymässä jo seuraavasta tienpäästä Lapinsalmelle.


Lapinsalmen sisääntulo

Lapinsalmentie oli auraamatta edellisen lumisateen jäljiltä. Lunta tiellä oli reippaasti mutta auto jaksoi sohjon keskellä perille asti. Lapinsalmen sisääntulo oli hiljainen. Vaihdoin kengät saappaisiin ja otin repun kantoon. Matkaan olin varannut myös kävelysauvat ja hyvä olikin että otin ne matkaan sillä metsässä lunta oli paljon ja ne helpottivat pystyssä pysymistä.


Lapinsalmen riippusilta

Hetkenpäästä olin riippusillan luona ja kaivoin kameran esille ja otin muutaman kuvan. Riippusilta oli lumen peitossa ja oli myös liukas. Pääsin sillalta kuitenkin yli ja laskeuduin portaat alas Lapinsalmen tulipaikalle. Koska en ollut muuta kun kotona viimeksi ennen lähtöä syönyt niin tein voileivän kodalla ja join mustikkakeittoa. Kun olin syönyt lähdin kävelemään kohti Kuutinlahtea. Matkalla pysähdyin välillä Katajalahden tulipaikalle.


Lapinsalmi

Kuutinkanava oli lumen peitossa. Pöytien päällä oli korkeat lumikeot. Kuutinkanava oli jäässä ja tukinuittoränni oli lumen peitossa.


Kuutinkanava


Kuutinlahden ranta

Erämökille lähdin kiertämään huoltotien kautta, koska metsässä oli niin paljon lunta, arvelin tien olevan helpommin kuljettava kun umpihanki metsässä. Kiersin Mustalamminvuoren pohjoispuolelle ja menin sieltä lyhyemmän metsäpolun kautta Erämökille. Kello oli ehtinyt noin 13:ta.


Mustalammin erämaja

Mökillä lämmintä oli 5 astetta. Puita oli edelliset kävijät tehneet valmiiksi, joten ei tarvinnut kuin vain latoa pesään ja sytyttää. Nollasin seinällä olevasta lämpömittarista muistimerkit. Pian mökin lämpötila olikin noussut. Parin tunnin kuluttua mökissä oli lämmintä 24 astetta, joten aloin pitämään lämpöä yllä vain lisäämällä yhden puun kerrallaan pesään ja pienensin vedon.


Erämajan oleskelutila


Erämajan makuutilat

Seuraavaksi lähdin käymään Mustalamminvuoren päällä olevassa näkötornissa. Availin Lahden ja Kuusankosken 2m toistimet mutta kummastakaan ei kukaan vastannut. Seuraavaksi kokeilin Kouvolan 70cm toistinta. Se tuli täydet tauluun ja sieltä vastasi OH5MXT Kotkasta.


Näkötorni




Näkymä tornista Ruskiasalmeen




Olhavanvuori

Palasin takaisin mökille ja tein saunaan myös tulen. Saunavesiavannossa oli vain sohjoa päällä joten sen sai ämpärillä sohjot nostaen auki. Pari ämpäriä vettä riitti hyvin saunan lämminvesisäiliöön. Puusaunan löylyt oli todella pehmeät ja kosteat.


Erämökin sauna

Illalla nukkumaan mennessä Mökissä oli lämmintä 21 astetta. Yöllä heräsin klo 3 aikoihin ja silloin lämpötila mökissä oli laskenut 13 asteeseen. Tein tulen uudelleen pesään ja menin vielä hetkeksi nukkumaan. Pesällinen puita lämmitti mökin 19 asteeseen. Tein aamulla vielä muutaman puun lisää puukoriin seuraavia tulijoita varten ja lähdin aamun valkenemisen aikaan liikkeelle. Takaisin menin samaan reittiä huoltotien kautta Kuutinlahdelle. Mutta jatkoin sieltä Tervajärven länsipuolen huoltotietä ja hiihtolatureittiä Alimmaisen Terrilammen eteläpuolelta takaisin Lapinsalmelle.


Auto lumessa yön jälkeen

Auto oli eilisen lumisateen jälkeen vähän kohmeessa mutta hyvin lähti käyntiin. Nyt Lapinsalmen tiekin oli aurattu vaikkakin siellä oli keskellä tietä isoja kökkäreitä, jotka ottivat välillä auton pohjaan kiinni.


Orilammen maja

Koska kello ei vielä ollut aivan tarpeeksi että olisin päässyt palauttamaan avaimen takaisin Vuohijärven Siwaan, niin käväisin vielä ensin Orilammen majalla ostamassa Fanta-pullon janooni. Palautettuani avaimen tulin kotiin reittiä Valkeala-Kouvola-Lahti-Riihimäki-Forssa-Loimaa. Takaisin kotona olin klo 12:20.

Repovedellä kulkemani reitti  Punainen on menoreitti ja vihreä on paluureitti, Sininen on Mustalammenvuorella käynti

Löysin uuden laavun kun lähdin pienelle iltalenkille Öksyssuon suuntaan. Tarkoitukseni oli mennä Käpälämäen saunalle. En kuitenkaan osannut ilman karttaa suunnistaa niin tarkkaan ja jouduin liian etelään. Pitää perjantaina lomapäivän kunniaksi käydä tarkemmin katsomassa tilannetta. Tänään aika loppui vähän kesken kun pimeä alkoi painaa päälle. Laavu kuitenin näytti ihan hyvältä vaikka vanha onkin. Tarkempi sijainti: http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=4000&text=%C3%96ksyssuon+laavu&y=6740301&x=2451992&lang=FI

Repovesi, Klikkaa karttaa niiin näet täydella laadulla

Pääsiäisviikolle 6. - 8.4.2008 on suunnitelmissa lähteä pienelle retkelle kaakkois-suomeen Kymeenlaakossa sijaitsevaan Repoveden kansallispuistoon. Lähtopaikka on Lapinsalmen sisääntulo johon auto jää parkkiin. Reittisuunnitelma on ensimmäsenä päivänä Lapinsalmelta jatkaa Kapiaveden, Määkijä ja Talaksen kautta kiertää Tervajärven itäpuolelle ja sieltä Hermusen ja Sulkusalmen kautta Lojukoskelle. Illan päätteksi Tukkiniemeen, johon on tarkoitus pystyttää leiri. Seuraavana päivänä jatketaan Kirnukankaan laavulle. Sieltä matka jatkuu Saarijärvelle ja Sukeltajanniemen kautta Valkjärvelle. Valkjärveltä jatketaan Olhavanvuoren huipulle. Olhavanvuorelta matka jatkuu Karhulahteen, josta palatataan takisinpäin kohti Mustavuorta ja siellä sijaitsevaan näkötornia. Toinenpäivä päättyy todennäköisesti Kuutinkanavalle. Viimeisenä kolmantena päivänä Kuutinkanavalta lähdetään kohti Katajajärveä, sekä poiketaan Löppösenluolalle joka on kansallispuiston ulkopuolella. Sieltä sitten matka jatkuu takaisin kohti Lapinsalmea jonne retki päättyy.

Matkareitti Loimaalta Repovedelle on suunnitelmissa tehdä reittiä: Loimaa-Ypäjä-Forssa-Hämeenlinna-Lammi-Vääksy-Vierumäki-Jaala-Vuohijärvi-Repovesi

Toki reitti saattaa sitten elää ajan käytön yms. sellaisen suhteen. Mutta kolmepäivää toivottavasti riittää :)

Tänään pitkästä aikaa suuntasin matkani taas kohti Ypäjällä sijaitsevaan Loimaan Ladun Latupirttiä. Tulen tein hellaan ja paistoin pari makkaraa. Tänään varustetestissä oli Varustelekasta tilattu poolopaita ja peltipaita. Poolo on ruotsin armeijan ylijäämätavaraa. Ruotsin armeijan pooli eroaa Puolustusvoimien käytössä olevasta siitä, että hihassa ei ole ommeltuna tarranauhan palaa arvomerkkilaatalle. Eli muutoin poolo on täysin identtinen. Peltipaita taasen on suoraan Puolustusvoimien ylijäämäkamaa. Sekin on hyvä kuntoinen harmaa flanellikannkainen. Puin poolon ensin alimmaiseksi, koska se siirtää hyvin kosteutta. Sen päälle laitoin petipaidan ja päällystakkina oli Vaeltaja merkkinin harmaa tuulitakki. Varustus oli oikein hyvä ja poolopaita toimi oletetulla tavalla ja piti ihon kuivana.

Primus / Trangian uusia / käyttämättömiä osia löytyi Loimaan Duuniparkin eli Ekotorin kipputorilta. Pakettiin kuuiuivat 1,5l alumiininen kattila. Paistinpannu / kansi Nonstick teflon pinnoitteella ja 0.9l kahvipannu, sekä kädensija. Koko paketti lähti 8€:lla. Uudet maksavat kaupassa yli 40€ ja netistä tilattaessa vielä postikulut päälle.

Käväsinpä taas iltapaivämakkarat paistamassa tuolla Latupirtillä. Matkalla oli Äijälän ladon lähelle ilmestynyt isot puupinot ja peltotiekin oli niin kuraseksi myllätty että joutui siinä pellon puolelta menemään, jotta vähemmänkuraantui, Lähtin matkaan eteläistä reitti, mutta parikilometriä kuljettunani poikkesin reitiltä sivuun ja suuntasin metsäpellolle, niin ei tarvinnut kiivetä liukkaita kallioita. Joku aikaisempi kävijä oli sytyttänyt lyhdynkin palamaan..



Komea on tuo lapupirtin ovi kun saranatkin ovat oikein taotut, ennen 1966 oli vielä aikaa koristella metsätuvankin saranat. Toista se on nykyisin.



Tulen tein jo vakiintuneeseen tapaan hellaan, koska se on ehkä kaikista parkaiten toimiva tulisija lapupirtillä. Takkakin toimii niikauan kun liekit ovat näkyvissa mutta kun liekki sammuu niin savut tulevat sisään. Veto taitaa siinä vaiheessa sitten aina loppua



Pihan Grillipaikka on näin syksyaikaa vähän kalsean oloinen



Puuvarastossa puutilanne alkaa jo olemaan melko vähäinen. Saisi Loimaan latu järjestää uutta puuta ja puutalokoot, että pärjättäisiin talven yli.



Geokatkölläkin oli joku Perhevaelluspäivän 21.9.2008 aikana tehnyt loggauksen. Enpä ole seurannut onko loggaus myös nettiin asti ehtinyt. Mitään ei ollut kuitenkaan otettu tai tuotu lisää

Syyspäivän kulkemiset tänään tuli tehtyä Virttaan Harjureitilla. Ajoin auton Myllylähteen pysäköintipaikalle ja lähdin siitä kävelemään kohti Toimintaloman keskusta. Ensimmäiseksi kävin katsomassa seuraavassa kuvassa näkyviä Toimintaloma keskuksen saunarakennuksia. Savusaunalla oli remontti käynnissä, tulossa oli ainakin lämminvesipalju.



Seuraavaksi siirryin Porsaanharjun näköalalaavulle. Sytytin nuotion myös laavun edustan tulipaikalle lämmikkeeksi, vaikka mitään grillattavaa ei matkaan tälläkertaa mukaan sattunutkaan. Evästä kuitenkin oli jonkunverran :) Näköalalaavulta sai myös hyvin yhteyden Hevonlinnan ja Kokemäen 70cm toistinasemiin.



Turvekammi on sitten myllylähteen lähellä. Edelliset kammivieraat olivat jättäneet kammin melko sotkuiseksi. Pulloja ja kertakäyttömukeja oli jäänyt vähän mihin sattuu. Toivottavasti joskus opitaan tuo roskaton retkeily :)  



Lirikaivo on harjumaastossa esiintyvä ilmiö, jolla harjussa oleva veden paine nostaa pohjaveden lirikaivon putkesta omalla paineellaan. Veden virtaus on sen verran voimakas, että kaivo ei jäädy edes talvellakaan. Vesi on muuten tosi hyvän makuista ja kylmää.



Retki kesti noin 3 tuntia ja sen jälkee olikin hyvä siirtyä Loimaalle Hirvikoskelle, Vesihoviin saunaan ja uimaan

OH1AA kesäleiriltä takaisin tullessani poikkesin Kurjenrahkan kansallipuistoon Töykkälän laavulle. Töykkälässä en aikaisemmin ole poikennut, joten nyt tuli tämäkin kohde katsottua.

Laavun vierssa oli puuvarasto ja käymälä.



Hyvä laavu vain noin 500m päässä parkkipaikasta.